3. Pysäkkien suunnittelu

Sisällys

• 3.1 Pysäkkityypin valinta ja linja-auton seisontatilan suunnittelu
• 3.2 Pysäkin seisontatilan ja odotustilan välisen reunakiven korkeus
• 3.3 Matkustajien odotustilan suunnittelu
• 3.4 Pyöräliikenteen järjestelyt linja-autopysäkeillä
• 3.5 Matkustajainformaatio

3.1 Pysäkkityypin valinta ja linja-auton seisontatilan suunnittelu

Pysäkkityypin valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kadun ja tien nopeusrajoitus, kadun luonne sekä pysäkillä pysähtyvien linjojen määrä ja lähtömäärä (pysäkin kapasiteetti). Lisäksi valintaan vaikuttaa käytettävissä oleva tila, turvallisuus, esteettömyys ja matkustusmukavuus. Pysäkkityypin valintaan voi vaikuttaa myös jalankulun ja pyöräliikenteen suunnittelu. Pysäkin vaatima tila on aina merkittävä, joten se tulisi huomioida jo maankäytön suunnittelussa kaavoja laadittaessa.

Tyypillisimmät linja-autopysäkit voidaan ryhmitellä seuraavasti:

• ajoratapysäkit ja pysäkkiniemekkeet
• pysäkkilevennykset
• muut pysäkkityypit (mm. ajantasauspysäkit, kääntöpaikat ja terminaalien pysäkit), joita käsitellään luvussa 4.

Kuva 32. Pysäkkityypit

Pysäkit toteutetaan lähtökohtaisesti ajoratapysäkkeinä, ellei lähtömäärä tai muun liikenteen määrä edellytä pysäkkilevennystä. Ajoratapysäkkien etuja ovat:

• Esteettömyys toteutuu paremmin, kun linja-auto on sujuvasti liikennöitävissä reunakiveyksen viereen. Myös lyhyemmille pysäkeille voidaan toteuttaa korkeampi reunakiveys, kun ei ole tarvetta varautua etu- tai takaylitykseen.
• Linja-autojen liikennöinti on sujuvaa ja turvallisempaa. Pysäkin yhteydessä ei ole sivuttaissiirtymiä tilanteissa, joissa moni pysäkille jäävistä matkustajista on jo seisomassa tai linja-auton lähtiessä pysäkiltä osa matkustajista on asettumassa istumaan.
• Pysäkki toimii muun liikenteen rauhoittamistoimenpiteenä. Liikenneturvallisuus paranee, kun muun liikenteen ajonopeudet pienentyvät.
• Pysäkki vie vähemmän tilaa, kun sille ei ole tarvetta toteuttaa tulo- ja lähtöviistettä.
• Pysäkki on edullisempi toteuttaa, kun ei ole tarvetta erilliselle pysäkkilevennykselle.
• Ajoratapysäkki on helpompi aurata osana kadun muuta auraamista.

Ajoratapysäkki on pysäkkiniemeke silloin, kun kadulla on sallittu kadunvarsipysäköinti ja linja-autoille toteutetaan odotustila pysäköintipaikkojen väliin. Muissa tapauksissa pysäkki on ajoratapysäkki esimerkiksi silloin, jos pysäkin odotustila toteutetaan erotuskaistalle, jossa voi olla myös viherkaista.

Pysäkki on suositeltavaa toteuttaa pysäkkilevennyksenä silloin, kun:

• Lähtömäärä pysäkillä on yli 20 lähtöä/tunti eikä pysäkillä ole muun liikenteen ohitusmahdollisuutta. Muutoin pysäkillä olevan linja-auton taakse kertyvä jono estää takana tulevan seuraavan linja-auton pääsyn pysäkille.
• Nopeusrajoitus on suurempi kuin 50 km/h, odottamisen viihtyvyyden ja turvallisuuden vuoksi
• Pysäkki toimii ajantasauspysäkkinä
• Muun liikenteen vilkkauden takia ajoratapysäkkiä ei voida valita
• Lähtömäärä on yli 30 lähtöä/tunti, vaikka pysäkkiä käyttävien linjojen aikataulut on keskenään tahdistettu. Tällöin on eduksi, että takana tuleva linja-auto voi ohittaa pysäkille pysähtyneen linja-auton tai voi lähteä pysäkiltä ennen edessä olevaa linja-autoa.
• Pysäkki sijaitsee ennen risteystä, jossa oikealle kääntyvän liikenteen määrä ja linja-autoliikenteen määrä ovat suuria.

Pysäkkilevennykset voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa tuloviisteettöminä esimerkiksi risteyksen jälkeen. Mikäli pysäkki on tuloviisteetön, helpottuu ajaminen reunakiveyksen viereen, mikä mahdollistaa siten paremman esteettömyyden. Lisäksi tällöin sivuttaissiirtymät vähenevät pysäkille saavuttaessa, mikä parantaa matkustusmukavuutta.

Pysäkkien kapasiteetti, pysäkkityypit ja seisontatilan pituudet on esitetty seuraavassa taulukossa. Lähtökohtaisesti pysäkit mitoitetaan telibussien mukaisesti. Mikäli tilaa ei ole riittävästi ja linjoja liikennöidään pääsääntöisesti 2-akselisella kalustolla, voidaan pysäkit mitoittaa 2-akselisen kaluston mukaisesti.

Taulukko 3. Pysäkkien kapasiteetti, pysäkkityypit ja seisontatilan pituudet.

Linja-autoja	Pysäkin kapasiteetti	Pysäkkityypit	Mitoittava liikennetilanne			Seisontatila S
			2-akseliset	Telibussit	Nivelbussit
1	enintään 20 lähtöä/tunti	Lähtökohtaisesti ajoratapysäkki/ pysäkkiniemeke Toissijaisesti pysäkkilevennys 1)	1			16 m
				1		18 m
					1	22 m
2	20–50 lähtöä/tunti	pysäkkilevennys	2			33 m
				2		36 m
				1	1	40 m
					2	42 m

Kahden tai useamman linja-auton tapauksessa ajoneuvovälin on suositeltavaa olla 3 m. Riittävän pitkä pysäkin seisontatila mahdollistaa linja-auton liikennöinnin sujuvasti reunakiveyksen viereen, sekä takana tulevan linja-auton lähtemisen tarvittaessa pysäkiltä, vaikka edessä oleva linja-auto on pysäkillä pidempään.

Mikäli pysäkillä on yli 50 lähtöä/tunti, pysäkki on jaettava kahdeksi erilliseksi pysäkiksi. Kolmen tai kolmea useamman linja-auton pysäkkejä ei ole suositeltavaa toteuttaa, koska matkustajien kävelymatkat pysäkillä kasvavat. Lisäksi tavallisesti linja-autot saattavat pysähtyä pitkillä pysäkeillä kahdesti matkustajien palvelemiseksi, mikä hidastaa liikennöintiä.

Jos nopeusrajoitukset ovat yli 80 km/h, pysäkki voidaan toteuttaa myös erillisenä siten, että linja-auton seisontatilan ja ajoradan välissä on saareke.

Taulukko 4. Pysäkkilevennyksen mitoitus

Nopeus (km/h)	a (m)	b (m)	c (m)	Pyöristyssäde
				R1 (m)	R2 (m)
50	20	3,0	15	40	20
50–60	25	3,5	20	50	25
80–100	35	4,0	25	60	30

Kuva 33. Ajoratapysäkin ja pysäkkilevennyksen mitoitus. Ajoratapysäkeillä ei ole tarvetta tulo- eikä lähtöviisteelle. Jos kuitenkin ajoratapysäkki sijaitsee kadunvarsipysäköinnin keskellä, on pysäkin seisontatilan lisäksi oltava vapaata aluetta tulo- ja lähtöviisteen verran, jotta linja-auto pääsee reunakiveyksen viereen. S on taulukon 2 mukainen pysäkin seisontatilan pituus.

Pysäkin seisontatilan tulee olla riittävän leveä. Mikäli pysäkkilevennys on kadulla, jolla on raitioliikennettä, on suositeltavaa, että seisontatila on 4,0 m leveä. Tällöin raitiovaunut voivat sujuvasti ohittaa linja-auton myös esimerkiksi talvella lumen kertyessä reunakiven viereen.

Tulo- ja lähtöviisteet voivat olla lyhyempiä, kun nopeus on alle 50 km/h. Mikäli linja-autoliikenteen määrä on suurempi, mutta pysäkki on vain yhden linja-auton pituinen, on etua, jos tuloviiste (a) rakennetaan siten, että matkustajien poistuminen on mahdollista. Jos liikenteessä on esimerkiksi ollut häiriöitä, on etua, ettei takana tulevan linja-auton ole tarve jonottaa pysäkille, vaan pysäkkitoimintoja voidaan toteuttaa myös tuloviisteen kohdalla.

Jos kadun tai tien nopeusrajoitus on yli 60 km/h eikä linja-autolla ole siten etuajo-oikeutta pysäkiltä lähtiessä, pysäkille toteutetaan hidastus- ja kiihdytyskaista, joiden pituudet ovat seuraavan taulukon ja kuvan mukaiset.

Taulukko 5. Hidastus- ja kiihdytysosilla varustetun pysäkkilevennyksen mitoitus.

Nopeusrajoitus (km/h)	A		B		L
	Alkukiila (m)	Tasaleveä osuus (m)	Tasaleveä osuus (m)	Loppukiila (m)	Tasaleveä osuus (m)
70	40	25	60	60	215
> 80	40	25	90	60	265

Kuva 34. Hidastus- ja kiihdytysosilla varustetun pysäkkilevennyksen mitoitus (Tiehallinto, 2003).

Pysäkkien toteuttamisessa on huomioitava riittävät etäisyydet suojateihin. Mikäli pysäkki on ennen suojatietä ja pysäkillä olevan linja-auton voi ohittaa, on suositeltavaa, että pysäkin ja suojatien etäisyys on vähintään 10 metriä (minimissään 5 metriä). Jos pysäkki on suojatien jälkeen, linja-auton takaosan ja suojatien välinen etäisyys voi olla lyhyempi. Linja-auton suositeltu pysähtymiskohta on oltava 17–20 m päässä suojatiestä. Tilantarve liittymien ja suojateiden yhteydessä on esitetty seuraavassa kuvassa.

Kuva 35. Tilantarve liittymien yhteydessä.

Pysäkin on hyvä sijaita kadulla riittävän tasaisella osuudella, jotta linja-autot pääsevät sujuvasti lähtemään pysäkeiltä myös talviolosuhteissa. Pysähtymisen kannalta on eduksi talvella, ettei pysäkki sijaitse jyrkässä alamäessä. Kadun suositeltavat pituuskaltevuuden pysäkin kohdalla on esitetty seuraavassa kuvassa.

Kuva 36. Suositeltavat pituuskaltevuudet pysäkkien kohdalla.

• Pituuskaltevuus vähintään 0,5 %.
• Suositeltava enimmäispituuskaltevuus on 2,0 %, maksimissaan 4,0 %.
• Yli 3,0 % pituuskaltevuus edellyttää tehostettua liukkaudentorjuntaa

Sekä ennen pysäkkiä että pysäkin jälkeen on suositeltavaa käyttää pysäkin pituuskaltevuuksia vähintään 20 metrin matkalla. Tämä helpottaa linja-auton pysäyttämistä ja liikkeelle lähtemistä myös talviolosuhteissa.

Seisontatilan päällystemateriaalin valinnassa on huomioitava tavallista suurempi mahdollisuus painumien syntymiseen. Sopivia päällystemateriaaleja voivat olla esimerkiksi asfalttibetoni tai komposiittiasfaltti. Myös betonilaatta on mahdollinen vaihtoehto. Seisontatilassa putket sijoitetaan suojabetonilaattaan (mahdollistaa myös asfalttipäällystyksen).

Esimerkkitapauksia

Seuraavissa kuvissa on esitetty esimerkkejä pysäkkien toteuttamisesta. Kuvissa on esitetty pysäkkien linja-autojen seisontatilan mitoitus. Lisäksi on esitetty suositus katoksen sijainnista sekä ohjaava raita ja varoitusalue pysäkin seisontatilan kohdalla. Etuoven pysähtymiskohta on esitetty ohjaavan raidan ja varoitusalueen risteämäkohdassa. Kuvissa esitetyn näkövammaisten ohjaavan ja varoittavan raidan suunnitteluperiaatteet on kuvattu tarkemmin ohjeen luvussa 3.3 Ensimmäisessä kuvassa on esitetty ajoratapysäkin mitoitus yhdelle telilinja-autolle.

Kuva 37. Yhden telilinja-auton ajoratapysäkin mitoitus.

Kuva 38. Esimerkki pysäkkilevennyksestä yhdelle telilinja-autolle, kun kadun nopeusrajoitus on 50 km/h.

Kuva 39. Esimerkki pysäkkilevennyksestä kahdelle telilinja-autolle, kun kadun nopeusrajoitus on 50 km/h. Kahta linja-autoa pidempiä pysäkkejä ei suositella, vaan tällöin suositellaan pysäkin jakamista kahdeksi erilliseksi pysäkkilevennykseksi.

Pidemmillä pysäkeillä on olennaista ensimmäisen linja-auton ajo riittävän pitkälle, jotta myös toinen linja-auto pääsee reunakiveyksen viereen.

Kuva 40. Esimerkki pysäkkilevennyksestä, kun käytössä on nivelbussi.

Pysäkkilevennyksiä koskevissa esimerkkikuvissa on esitetty lisäksi tulo- ja lähtöviisteen mitoitus. Seuraavassa kuvassa on esimerkki vinosta odotustilasta. Hyötynä on, että linja-auto voidaan sujuvammin ajaa reunakiveyksen viereen, mikä parantaa esteettömyyttä.

Kuva 41. Esimerkki tuloviisteettömän pysäkkilevennyksen toteuttamisesta. Risteyksen tai suojatiesaarekkeen jälkeen pysäkki voidaan toteuttaa tuloviisteettömänä, mikä parantaa esteettömyyttä, kun linja-auto voidaan paremmin ajaa reunakiveyksen viereen.

Kuva 42. Esimerkki vinosta pysäkkilevennyksestä, kun kadun nopeusrajoitus on 50 km/h. Pysäkki on yhdelle telilinja-autolle. Kahden telilinja-auton mitoitus on esitetty suluissa. Mikäli vino odotustila mitoitetaan kahdelle telilinja-autolle, reunakivi voi olla loivasti vino koko matkalta.

Lisätiedot ja lähteet

Tiehallinto, 2003. Linja-autopysäkit.

3.2 Pysäkin seisontatilan ja odotustilan välisen reunakiven korkeus

Pysäkin odotustilan tulee olla lähtökohtaisesti korotettu kaupunkialueilla. Korotettu odotustila mahdollistaa sujuvan linja-autoon sisään menon ja poistumisen. Korotettu odotusalue on olennainen myös esteettömyyden kannalta. Korotusta ei kuitenkaan tule tehdä liian korkeaksi, jotta linja-auton keula ei törmää siihen pysäkille saavuttaessa tai keula tai perä pysäkiltä lähtiessä.

Käyttäjien kannalta 200 mm korkea reunatuki on paras ratkaisu. Esteettömyyden erikoistason pysäkeille pyritään saamaan 200 mm korkea reunatuki. 200 mm reunakiveyksen korkeuteen ei kuitenkaan kaikilla pysäkkityypeillä päästä, sillä linja-auton etuviisteen kohdalla reunatuen korkeus voi olla enintään 120/160 mm, jotta linja-auto pääsee ajamaan aivan reunakiveyksen viereen. Käytettävä reunakiven korkeus määräytyy seuraavan luettelon mukaisesti sen mukaan, kumpaan suuntaan linja-auton seisontatila ja matkustajien odotustila on kallistettu.

Ajorata- ja niemekepysäkeillä reunakiveyksen korkeus voi olla 200 mm, sillä niillä ei ole taka- tai etuylitystä bussin ajaessa suoraan.

Pysäkkilevennysten reunakiven korkeus:

• 200 mm reunakiven korkeus, jos
  • bussin seisontatila on kallistettu matkustajien odotustilasta poispäin ja
  • matkustajien odotustila on kallistettu ajoradasta poispäin eikä kohdassa tapahdu linja-auton etuylitystä.
  • 200 mm reunakiven korkeus voidaan toteuttaa pysäkin etuosaan 8 metrin matkalle ja ajorata- ja niemekepysäkeille.
  • jos pysäkille mahtuu kaksi (2) linja-autoa kerrallaan, 200 mm reunakiven korkeutta voidaan käyttää vain etummaisen bussin kohdalla 8 metrin matkalla, jolle sijoittuvat etu- ja keskiovi.
• 160 mm reunakiven korkeus, jos
  • bussin seisontatila on kallistettu matkustajien odotustilasta poispäin ja
  • odotustila on kallistettu ajoradasta poispäin
• 120 mm reunakiven korkeus, jos
  • bussin seisontatila on kallistettu matkustajien odotustilaan päin ja
  • matkustajien odotustila on kallistettu ajorataan päin

Lähtö- ja tuloviisteellä reunakiven korkeus on 120 mm. Pysäkkilevennysten reunakiven korkeutta on havainnollistettu seuraavassa kuvassa.

Kuva 43. Reunakiven korkeus voi olla 160 mm ja pysäkin etuosassa 8 metrin matkalla 200 mm, kun linja-auton seisontatila on kallistettu odotustilasta poispäin ja odotustila ajoradasta poispäin. Muissa tapauksissa reunakiven korkeus voi olla 120 mm.

Reunakivi tehdään pääsääntöisesti graniitista laadukkaan kaupunkikuvan vuoksi. Betonista reunakiveä voidaan käyttää hiljaisilla pysäkeillä kaupunkien reuna-alueilla ja haja-asutusalueilla.

3.3 Matkustajien odotustilan suunnittelu

Esteettömyyden erikoistaso ja perustaso

Esteettömyysratkaisut jaetaan niiden laadun perusteella esteettömyyden perustasoon ja erikoistasoon. Esteettömyyden perustaso on laadukas, esteetön ja turvallinen laatutaso, joka mahdollistaa pääosin kaikkien käyttäjäryhmien esteettömän liikkumisen ympäristössä. Esteettömyyden erikoistason ratkaisut ovat perustasoa laadukkaammat, koska esimerkiksi liikkumisen apuvälineitä käyttävät henkilöt huomioidaan leveämmin kulkuväylin ja heikkonäköisille sekä sokeille toteutetaan ohjaavat raidat. Kaikki uudet ja korjattavat bussipysäkit kaupunkialueilla tulee toteuttaa vähintään esteettömyyden perustason mukaisina.

Esteettömyyden erikoistason ratkaisuja käytetään alueilla ja kohteissa, joissa on suuret jalankulkijamäärät tai alueella on paljon erikoistason ratkaisuja tarvitsevia käyttäjiä. Bussipysäkkien osalta esteettömyyden erikoistason ratkaisuja käytetään:

• terminaaleissa,
• kävelykatujen ja keskusta-alueiden pysäkeillä,
• vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen läheisyydessä olevilla pysäkeillä
• pysäkeillä, joiden läheisyydessä on paljon vanhus- tai vammaisasuntoja
• muilla vilkkaimmilla pysäkeillä

Erikoistasoa ei ole perusteltua käyttää, mikäli pysäkin ympäristön suunnittelussa ei ole toteutettu tai olla toteuttamassa esteettömyyden erikoistason ratkaisuja.

Taulukko 6. Esteettömyyden perustason ja erikoistason ratkaisujen eroja pysäkkiympäristöissä.

	Esteettömyyden perustaso	Esteettömyyden erikoistaso
Kulkuväylien minimileveys	1,2 m	1,5 m
Vapaa tila katoksen seinärakenteiden ja ajoradan reunakiven välissä	1,5 m (sujuva.info) (1,2 m)	1,5 m
Vapaa tila keskioven kohdalla	2,5 m x 2,5 m	2,5 m x 2,5 m
Vapaa korkeus	2,2 m	2,2 m
Odotustilan sivukaltevuus	2,0 %	2,0 %
Odotustilan pituuskaltevuus	enintään 3,0 %	enintään 3,0 %
Pysäkkialueen ja katoksen valaistus	häikäisemätön tasainen valaistus suositeltava	häikäisemätön tasainen valaistus, 20–50 lx
Odotustilan materiaali	kova ja tasainen, enintään 5 mm poikkeamat sallittuja	kova ja tasainen, enintään 5 mm poikkeamat sallittuja, odotustila ja ympäröivä kulkuväylä eri materiaalia
Katoksen kohdan materiaali	sama kuin odotustilan materiaali	suositus odotustilan materiaalista poikkeava
Varoitusalue odotusalueen reunakiven ja ajoradan välissä	300 mm leveä vaalea raita, kiveys tai maali	300 mm leveä vaalea kivetty raita
Ohjaava raita linja-auton etuovelle	–	Ohjaava raita poikittain kohdassa, johon linja-auton etuovi pysähtyy. Jos pysäkille johtaa suojatie pyörätien yli, ohjaava raita toteutetaan myös pyörätien ylittävän suojatien kohdalle jalkakäytävälle. Ohjaava raita erottuu tummuudeltaan ja pintakuvioinniltaan ympäröivästä pinnasta, esimerkiksi kolmen vierekkäistä noppakiveä.
Ohjaava raita katokseen	–	Ohjaava raita katokseen vastaavasti kuin linja-auton etuovelle.
Katoksen syvyys	vähintään 1,5 m	vähintään 1,5 m
Katoksen havaittavuus	läpinäkyvissä pinnoissa puitteet tai huomioraidat korkeuksilla 1100 mm ja 1400–1600 mm	läpinäkyvissä pinnoissa puitteet tai huomioraidat korkeuksilla 1100 mm ja 1400–1600 mm
Katoksen varustelu	istuin, korkeus 450 mm	istuimet kahdella korkeudella n. 450 mm ja n. 550 mm
Informaatio	Vähintään paperiaikataulut sijoitettuna siten, että niiden lukeminen läheltä on mahdollista (ei penkin takana).	Aikataulunäyttö ja paperiaikataulu, infonappi reaaliaikaisen informaation kuunteluun. Jokin luettavasta informaatiosta sijoitettuna siten, että sen lukeminen läheltä on mahdollista.
Induktiosilmukka	–	terminaaleissa suositeltava
Pyöräliikenne pysäkin kohdalla	ohjataan pääsääntöisesti odotusalueen takaa	ohjataan odotusalueen takaa

Tarkemmat suunnitteluohjeet taulukoissa mainituista asioista on esitetty tämän luvun seuraavissa kappaleissa.

Odotustilan mitoitus ja katoksen sijoittaminen

Odotustilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon pysäkin käyttäjämäärä, pysäkin palvelutason mukaisten kalusteiden tilantarve ja sijoitus, käytön turvallisuus, esteettömät näkemät, esteettömyys, kunnossapito ja pysäkin käyttömukavuus. Odotustila ja pysäkkikatos toteutetaan lähtökohtaisesti linja-autojen seisontatilan ja pyörä- tai kävelytien väliin. Odotustila mitoituksen lähtökohtana tulee olla mahdollisuus pyörätuolin kääntymiseen, lastenvaunujen turvalliseen siirtymiseen autoon tai pois autosta sekä koneelliseen talvikunnossapitoon. Pysäkkikatos sijoitetaan odotusalueelle aina kuin se on mahdollista.

Pysäkkikatos sijoitetaan pysäkin etureunaan siten, että katos ja linja-auton keula ovat samassa linjassa. Katos sijoitetaan 1,0 m päähän pysäkin seisontatilan päästä huomioiden linja-auton ohiajovara, mikäli linja-auto ei pysähdy aivan suunniteltuun kohtaan. Katoksen etureunan ja linja-auton etuoven kohdalle toteutetaan esteettömyyden erikoistasolla näkövammaisia varten ohjaava raita. Reunakiven viereisen varoitusalueen ja ohjaavan raidan risteämiskohtaan etuoven kohdalle voi toteuttaa 600×600 mm kokoisen varoitusmerkinnän, mikäli pysäkin odotustila on riittävä.

Katos tulee sijoittaa pysäkin päähän, jotta linja-auton keskioven kohdalle on toteuttavissa riittävän laaja vapaa tila. Vapaan tilan pituuden tulee olla vähintään 2,5 m odotusalueen pituussuunnassa, jotta vapaa tila osuu linja-auton keskioven kohdalle kaikilla käytössä olevilla korimalleilla. Vapaan tilan leveyden on suositeltavaa olla vähintään 2,5 m, mikä mahdollistaa linja-auton 600–800 mm pitkän luiskan avaamisen ja poistumisen autosta pitkällä käsikäyttöisellä pyörätuolilla (1400 mm) sekä sähköpyörätuolin kääntymisen. Riittävä vapaa tila mahdollistaa keskioven sujuvan käytön linja-autosta poistumiseen, sekä keskioven käytön myös lastenvaunujen ja rollaattorin kanssa. Vapaata tilaa ei merkitä pysäkillä, mutta kohtaan ei sijoiteta katosta, katoksen kalusteita, muita varusteita tai rakenteita.

Mikäli pysäkillä on suurempien matkustajamäärien vuoksi pidempi katos, on pysäkkikatos ja sen rakenteet sijoitettava siten, että keskioven kohdalla on esitetty vapaa tila. Jos 2,5 metrin vapaata tilaa ei ole mahdollista, on leveyden ehdoton minimimitta 1,5 metriä. Tällöin ratkaisu ei ole enää täysin esteetön – esimerkiksi pyörätuoliluiska saattaa sijoittua pysäkkikatoksen tolpan kohdalle heikentäen esteettömyyttä.

Kuva 44. Odotustilan mitoitus yhden linja-auton pysäkillä. Reunakiven korkeus voi olla 20 cm, mikä parantaa esteettömyyttä. Reunakiveys voi olla korkea, koska ajoratapysäkillä ei ole linja-auton etu- ja takaylitystä. Reunakiveyksen viereen merkitään varoitusalue. Keskioven kohdalle suositellaan vapaata tilaa 2,5 x 2,5 m. Pysäkille ei vapaata tilaa kuitenkaan merkitä, mutta kohtaan ei sijoiteta muita varusteita tai rakenteita. Kuvassa on esitetty myös ohjaavan raidan sijoittaminen esteettömyyden erikoistason pysäkille.

Kuva 45. Odotustilan mitoitus yhden linja-auton pysäkkilevennyksellä. Kun linja-auton seisontatila on kallistettu ajoradalle päin ja matkustajien odotustila ajoradasta poispäin, voidaan reunakiven korkeutena käyttää 16 cm odotustilan kohdalla. Reunakiveyksen viereen merkitään varoitusalue. Keskioven kohdalle suositellaan vapaata tilaa 2,5 x 2,5 m. Pysäkille ei vapaata tilaa kuitenkaan merkitä, mutta kohtaan ei sijoiteta muita varusteita tai rakenteita. Kuvassa on esitetty myös ohjaavan raidan sijoittaminen esteettömyyden erikoistason pysäkeillä.

Kuva 46. Odotustilan mitoitus kahden linja-auton pysäkkisyvennyksellä. Kun linja-auton seisontatila on kallistettu ajoradalle päin ja matkustajien odotustila ajoradasta poispäin, voidaan reunakiven korkeutena käyttää 16 cm odotustilan kohdalla. Lisäksi etummaisen linja-auton etuosan kohdalla kahdeksan metrin matkalla reunakiven korkeus voi olla 20 cm. Tällöin korkeampi reunakiveys sijoittuu ensimmäisenä pysäkillä olevan linja-auton etuovelta keskiovelle asti. Vapaa tila huomioidaan samoin kuten yhden linja-auton pysäkillä: keskioven kohdalle suositellaan vapaata tilaa 2,5 x 2,5 m. Pysäkille ei vapaata tilaa kuitenkaan merkitä, mutta kohtaan ei sijoiteta muita varusteita tai rakenteita. Myös varoitusalueen ja ohjaavan raidan merkintätapa on samanlainen kuin yhden linja-auton pysäkillä.

Odotustilan pituus määrittyy bussin seisontatilan mukaan. Odotustilan kokonaisleveys muodostuu katoksen leveydestä, katoksen seinärakenteiden ja linja-auton seisontatilan puoleisen reunakiven väliin jäävästä tilasta, sekä katoksen ja sen takana olevan pyörätien, jalkakäytävän tai pientareen välisestä tilasta. Katoksen seinärakenteiden ja ajoradan reunakiven väliin jäävän tilan tulee olla:

• vähintään 2,25 m, jotta se voidaan pitää koneellisesti kunnossa.
• vähintään 1,5 m, jotta tila on riittävän suuri pyörätuolilla kääntymiseen. Pyörähdysympyrä voi sijaita osittain myös katoksen alla, mikäli tila on riittävä.
• vähintään 1,2 m katoksen etureunan rakenteiden ja reunakiven välillä

Jos pysäkillä on pitkä katos, 1,5 m etäisyys ajoradan reunasta on myös välttämätön, mikäli pysäkiltä linja-auto lähtee poikkeuksellisen jyrkässä kulmassa. Muutoin linja-auton takaosa voi osua katokseen.

Mikäli pysäkillä ei ole katosta, pysäkkimerkki sijoitetaan linja-auton etuoven pysähtymiskohdan kohdalle. Tarvittaessa pysäkin kohdalla oleva reunakivi on mahdollista maalata keltaiseksi tai ennen pysäkkiä asetetaan pysäköintikieltomerkki.

Muiden kuin katoksen edessä olevien odotustilan kulkuväylien tulee täyttää seuraavat mitoituskriteerit:

• odotustilassa tulee olla vähintään 1,5 m halkaisijaltaan oleva pyörähdysympyrä, jotta tilassa mahtuu kääntymään pyörätuolilla.
• kulkuväylän leveys 1,8 m mahdollistaa lastenvaunujen kanssa liikkuvien, pyörätuolinkäyttäjien tai matkalaukkuja kantavan henkilön kohtaamisen.
• kulkuväylien suositeltava minimileveys on 1,5 m, mikä mahdollistaa pyörätuolilla kääntymisen
• kulkuväylien ehdoton minimileveys on 1,2 m, mikä riittää pyörätuolilla ja kahden henkilön vierekkäin kulkemiseen.

Odotustilan vapaan korkeuden tulee olla vähintään 2,2 m. Kulkuväylillä ei saa olla ylhäältä tai sivulta ulottuvia törmäysvaaraa aiheuttavia valaisimia, opasteita tms.

Keskeisiä käytettäviä tilantarpeita pysäkkien suunnittelussa:

• pyörätuoli, leveys 900 mm, pituus 900–1400 mm, kääntösäde 1500 mm
• sähköpyörätuoli, leveys 900 mm, pituus 1200–1400 mm, kääntösäde 1500 mm
• kaksosrattaat, leveys 900 mm, lastenvaunujen pituus 1200 mm, lastenvaunujen ja työntäjän tarvitsema vapaa tila pituussuunnassa 1700 mm
• ihminen ja kantamukset, leveys 1100 mm
• sokea henkilö ja opaskoira, avustaja ja avustettava vierekkäin, lapsi ja aikuinen vierekkäin, leveys 1200 mm

Odotustilan sivukaltevuuden tulee olla 2,0 %, joka on suositeltu vähimmäisarvo sadevesien poistamisen kannalta, mutta samalla enimmäisarvo erikoistason esteettömyyden toteutumiselle. Odotustilan pituuskaltevuuden tulee olla enintään 3 %. Odotustila kallistetaan lähtökohtaisesti ajoradasta poispäin, jotta on mahdollista toteuttaa korkeampi reunakivi.

Kuva 47. Suositeltavat pituuskaltevuusarvot

Pysäkkialueiden valaistus on suunniteltava huolella, jotta kuljettaja voi nähdä vaivattomasti matkustajat, jotka antavat pysähtymismerkin linja-autolle. Pysäkkialueen on hyvä olla hyvin valaistu, vaikka pysäkillä ei olisikaan katosta. Jos pysäkillä ei ole katosta, pysäkkimerkin kohdalla on suositeltavaa olla valaisinpylväs.

Puiden ja istutusten suunnittelussa on huomioitava, etteivät ne saa estää linja-auton kuljettajaa näkemästä pysäkillä olevia matkustajia, tai matkustajia näkemästä linja-autoa riittävän ajoissa pysähtymismerkin antamiseksi.

Kunnossapidon kannalta pysäkillä tulee olla seuraavat vapaat tilat:

• Pysäkin odotusalueella ei ole pysäkkitoimintoihin liittymättömiä kiinteitä rakenteita, kuten valaisinpylväitä, istutuksia tai liikennemerkkejä. Valaisinpylväät sijoitetaan odotustilan takaosaan myös sen vuoksi, etteivät ne estä linja-auton kulkua reunakiveyksen viereen.
• Pysäkkikatoksen ja reunakiveyksen väli > 2,25 m, mikäli halutaan hoitaa katoksen edusta koneellisesti.
• Mikäli pysäkkikatoksen takana ei ole pyörätietä eikä jalkakäytävää, on katoksen ja kiinteiden rakenteiden, kuten rakennusten väliin jätettävä tilaa vähintään 1,0 m katoksen huoltamista varten.
• Erotuskaistalle tulisi varata istutuksista vapaa tila lumitilaksi. Tulo- ja lähtöviisteiden kohdalla lumitilaksi varataan > 1,0 m ajoradan reunasta.
  • Tuloviisteen istutuksista vapaa tila mahdollistaa myös tuloviisteen käytön tarvittaessa matkustajien poisjättämiseen, mikäli pysäkillä on poikkeuksellisesti mitoitusta enemmän linja-autoja.
  • Mikäli pysäkillä on toteutettu kaide pyörätien ja odotustilan väliin tai pysäkillä on pyöräpysäköintiä tulo- tai lähtöviisteen kohdalla, huomioidaan tämä lumitilassa laajentamalla vapaata aluetta.

Kuivatusjärjestelyissä on huomioitava, että pysäkin kohdalle ei pääse kertymään vettä. Sadevesikaivot sijoitetaan seisontatilan ulkopuolelle, jotta ne eivät aiheuta pysäkkialueella linja-autossa oleville matkustajille epämukavuutta. Lisäksi pysäkkialueen reunakiveyksen vieressä olevat sadevesikaivot voivat lisätä riskiä, että kalusto osuu reunakiveykseen varsinkin, jos linja-auton seisontatila ja matkustajien odotustila on kallistettu reunakivilinjausta kohden.

Kuva 48. Kunnossapidon ajoneuvon ajolinja pysäkin odotusalueen kautta. Pysäkin molemmin puolin on tarve varata istutuksista vapaa alue lumitilaa varten, mikä mahdollistaa lumitilan molemmista suunnista auraten. Tuloviisteen kohdalla oleva istutuksista vapaa alue mahdollistaa matkustajien jättämisen tilapäisestä tuloviisteen kohdalle, mikäli pysäkillä on tilapäisesti useampi linja-auto kuin pysäkin kapasiteetissa on varauduttu.

Katoksen mitoitus ja varusteet

Katos, katokseen sijoitettavat kalusteet, varusteet ja opasteet tulee suunnitella siten, että katos on kaikkien käyttäjien ja kunnossapidon kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Katoksessa ja kalusteissa ei saa olla teräviä tai muutoin törmäys- tai muuta vaaraa aiheuttavia osia tai rakenteita. Katoksen kohdalla ei saa olla kynnyksiä tai muita tasoeroja. Katoksen katolta tuleva sadevesi on johdettava katoksen taakse ja mahdollisuuksien mukaan sadevesiviemäriin. Katoksen ja katoksen kalusteiden sijoituksessa huomioidaan halkaisijaltaan 2,5 m oleva vapaa tila bussin keskioven esteetöntä käyttöä varten.

Tyypillisen katoksen mitat ovat:

• Pituus 3 m
• Syvyys 1,5 m
• Kulkualueen vapaa korkeus 2,2 m

Linja-auton tulosuunnan sivuseinän on hyvä olla läpinäkyvä, mikä parantaa matkustajien näkemistä ja näkyvyyttä. Sivuseinien puuttuminen helpottaa kunnossapitoa, mutta se on matkustajien kannalta huono ratkaisu. Läpinäkyvät pinnat tulee havaittavuuden varmistamiseksi jakaa puitteilla tai varustaa huomiomerkinnöillä. Huomiomerkintöjen sopiva korkeus on noin 1000 mm ja 1400–1600 mm. Katoksen alareunan tulisi olla auki, jotta lunta pystytään poistamaan tehokkaasti.

Katoksessa tulee aina olla penkki. Roska-astia ja mahdollinen tuhka-asia sijoitetaan katoksen ulkopuolelle. Sijoituksessa huomioidaan keskioven esteettömään käyttöön varattava vapaa tila.

Katoksessa olevien kalusteiden tulee erottua pysäkin odotusalueesta ja pysäkin rakenteista.

Matkustajamäärältään suurten pysäkkien katokset ja esteettömyyden erikoistason ja perustason katokset valaistaan. Valaistuksen tulee ulottua matkustajien odotusalueelle, jotta kuljettaja voi havaita linja-autoa odottavan matkustajan. Valaistus ei saa olla häikäisevä. Pysäkkialueen ja katoksen valaistustehoksi suositellaan 20–50 lx. Valaisemattomalle katokselle lisätään heijastavia nauhoja. Tällöin pysäkillä seisova matkustaja estää heijastuksen, jolloin kuljettaja voi päätellä, että pysäkillä on matkustaja.

Katoksen materiaalit tulee valita siten, että ne ovat helposti kunnossapidettävissä ja huollettavissa. Katoksen materiaaleina käytetään yleensä:

• Runko: teräs tai alumiini. Katos voidaan sijoittaa myös betonielementille.
• Seinät: karkaistu lasi (herkkä ilkivallalle), teräs- tai alumiinilevy
• Katto ja muut osat: muovi ja lasikuitu

Katoksen rakenteessa on huomioitava mahdollisen aikataulunäytön tai näkövammaisten infonapin sijoittaminen bussin tulosuuntaan nähden.

Kuva 49. Pysäkin merkitseminen, esimerkki varusteiden sijainnista ja keskeiset mitat. Esteettömyyden erikoistason pysäkeille suositellaan toteutettavaksi penkit noin 450 ja 550 mm korkeuksilla.

Pintamateriaalit

Materiaalivalinnoissa tulee ottaa huomioon esteettömyyden, koneellisen kunnossapidon, puhtaanapidon ja ilkivallan kestävyyden tarpeet. Pintojen tulisi olla mahdollisimman tasaisia ja märkänäkin luistamattomia. Poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm ja laattojen saumat saavat olla enintään 5 mm leveitä.

Odotustila ja kulkuväylät toteutetaan esteettömyyden erikoistasolla keskenään eri materiaaleista. Odotustilan materiaaliksi soveltuu:

• Asfalttibetoni (vain esteettömyyden perustasolla)
• Betonilaatta, betonikivi
• Luonnonkivilaatta

Pysäkkikatoksen kohdalla oleva pintamateriaali on suositeltavaa tehdä eri materiaalista kuin muu odotustila katoksen havaitsemisen parantamiseksi.

Varoitusalueita ja ohjaavia raitoja käytetään heikkonäköisten ja sokeiden ohjaamisessa linja-auton etuovelle ja katokseen. Varoitusalueissa ja ohjaavissa raidoissa tulee olla muusta päällysteestä selvästi erottuva tummuuskontrasti (keskiharmaan ja mustan/valkoisen eroa vastaava kontrasti) sekä tuntokontrasti.

Odotusalueen linja-auton puoleinen reuna merkitään noin 300 mm leveällä varoitusalueella, jossa on selvästi erottuva tummuuskontrasti (keskiharmaan ja mustan / valkoisen eroa vastaava kontrasti) ympäröivään päällysteeseen. Varoitusalue merkitään kaikille pysäkeille. Esteettömyyden erikoistasolla varoitusalue toteutetaan esimerkiksi valkoisella poikittain ladotulla betonikivellä. Esteettömyyden perustasolla varoitusalue merkitään joko kiveyksellä tai maalilla.

Linja-auton etuovelle ohjaava raita toteutetaan kaikille esteettömyyden erikoistason pysäkeille. Raita asennetaan odotusalueelle poikittain kohtaan, johon linja-auton etuovi sijoittuu linja-auton pysähtyessä (kuva 28). Raita ohjaa etuoven lisäksi myös katokseen. Ennen ohjaavan raidan ja reunakiven vieressä olevan varoittavan raidan risteämiskohtaa, voidaan ohjaavan raidan päähän tehdä 600×600 mm kokoinen varoittava merkintä, mikäli pysäkin odotustila on riittävä.

Jos pysäkille johtaa suojatie pyörätien yli, ohjaava raita toteutetaan myös pyörätien ylittävän suojatien kohdalle jalkakäytävälle. Ohjaava raita sijoitetaan vähintään 600 mm etäisyydelle kiinteästä rakenteesta, kuten kaiteesta.

Ohjaavan raidan materiaalina käytetään kolmea rinnakkaista lohkottua noppakiveä tai uralaattoja. Kiven tulee olla lohkottu jokaiselta pinnaltaan ja se ladotaan tiililadonnalla. Kivien välisen sauman leveys on muusta laatoituksesta poiketen 10 mm ja kivi asennetaan noin 2–3 mm ympäröivää pintaa korkeammalle. Asennus tehdään maakosteaan betoniin. Näkövammaisten liikkumisen ohjaamiseen katetuilla tai lämmitetyillä pysäkeillä voidaan käyttää noppakiviraidan sijaan myös taktiililaattoja. Ohjaavan raidan sijoitusperiaate on esitelty kuvissa 44, 45 ja 46.

Lisätiedot ja lähteet

sujuva.info (Asemaympäristön esteettömyyssuunnitteluohje (Ympäristöministeriö, Väylävirasto, Kaupunkiliikenne, HSL, Espoo, Vantaa, Helsinki ja WSP)).

3.4 Pyöräliikenteen järjestelyt linja-autopysäkeillä

Pyörätie linja-autopysäkin kohdalla

Pyörätie linjataan lähtökohtaisesti aina odotustilan ja katoksen takaa jalkakäytävän ja odotustilan välistä. Esteettömyyden erikoistasolla pyörätie linjataan aina katoksen takaa. Pyöräliikenteen ja jalankulun erottelua ei katkaista pysäkin kohdalla. Pyörätien poikkileikkaus ei muutu linja-autopysäkin odotustilan kohdalla. Odotusalue erotellaan pyörätiestä yleensä materiaalivalinnalla. Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän pysäkkiratkaisuissa pyritään vastaaviin ratkaisuihin eroteltujen ratkaisujen kanssa.

Pysäkkilevennyksen kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota pyöräliikenteelle aiheutuviin sivuttaissiirtymiin. Linjaosuudella kaarteen suositeltu kääntymiskulma on 10–20 astetta ja kaarresäde 20–40 m.

Pysäkkikatos sijoitetaan odotusalueelle vähintään 0,5 m etäisyydelle pyörätien reunasta, koska pyöräilijä tarvitsee 0,5 m vapaan tilan kiinteistä esteistä. Pysäkin odotusalueen ja pyörätien väliin voidaan yksi- ja kaksisuuntaisilla pyöräteillä sijoittaa kaide estämään odottavien matkustajien vahingossa tai varomattomasti astumista pyörätielle, sekä ohjaamaan pysäkin käyttäjät ylittämään pyörätie tietyssä kohdassa. Jos pysäkin odotusalue on eri korkeudella kuin takana kulkeva pyörätie tai jalkakäytävä, kaide toteutetaan koko pysäkin odotustilan matkalle suojateitä lukuun ottamatta.

Kaide on suositeltava etenkin näkemäkatveen puolelle. Yksisuuntaisilla pyöräteillä tämä tarkoittaa sijoitusta linja-auton saapumissuunnasta katsottuna pysäkkikatoksen jälkeen, kaksisuuntaisilla pyöräteillä etenkin pysäkkikatosta ennen linja-auton tulosuunnasta katsoen. Kaide alkaa linja-auton saapumissuunnasta katsottuna 3–6 m ennen pysäkkikatosta ja jatkuu 3 m katoksen jälkeen. Jos pysäkillä on näkövammaisten ohjaus, ohjataan näkövammaiset etuoven puoleiselle suojatielle. Pysäkin takaosan suojatie voidaan merkitä tapauskohtaisesti huomioiden esteettömyyden taso sekä pyörätiejärjestelyt.

Kuva 50. Kaksisuuntainen pyörätiejärjestely pysäkkilevennyksen kohdalla, kun pysäkkilevennys on yhdelle linja-autolle.

Kuva 51. Kaksisuuntainen pyörätiejärjestely pysäkkilevennyksen kohdalla, kun pysäkkilevennys on kahdelle linja-autolle.

Pyöräkaista linja-autopysäkin kohdalla

Ensisijainen ratkaisu on ohjata pyöräliikenne pysäkin ja odotusalueen takaa. Pyöräkaista nostetaan jalkakäytävän tasoon pyörätieksi ennen pysäkkiä ja johdetaan pyörätienä pysäkin odotusalueen takaa. Pyörätie lasketaan pysäkin jälkeen takaisin ajoradan tasoon pyöräkaistaksi. Muutokset väylätyypissä tehdään 20 m ennen pysäkkialuetta.

Kuva 52. Pyöräkaista pysäkin ja odotusalueen takana.

Ei suositeltavat ratkaisut

Tilanpuutteen vuoksi tai jos pysäkkiä käytetään erittäin vähän, voidaan pysäkkikatos sijoittaa pyörätien taakse. Tällöinkin kohtaan pyritään aina järjestämään kapea poistumistila linja-auton seisontatilan ja pyörätien väliin. Pysäkkialue on tärkeää suunnitella erottuvaksi niin, että pyöräilijät havaitsevat sen. Poistumistilan leveys on yleensä noin 1,5 m.

Jos pyörätien linjausta muutetaan poistumistilan takia, on odotusalueen materiaalin hyvä olla selkeästi erottuva pyörätien materiaalista. Parhaiten toimivat materiaalit, joiden yli pyöräilijät eivät mielellään aja. Tällaista epätasaista materiaalia voidaan käyttää poistumistilan päissä ohjaamaan pyöräilijät oikealle ajolinjalle.

Kuva 53. Kaksisuuntainen pyörätiejärjestely kapean poistumistilan kohdalla. Kapea poistumistila ei ole suositeltava ratkaisu.

Yksisuuntaisissa järjestelyissä pyörätie voidaan kapeassa tilassa ja liikennemäärien niin salliessa ohjata pysäkin kohdalla ajoradalle pyöräkaistaratkaisuksi. Tällöin pysäkkien kohdalla noudatetaan vastaavia periaatteita kuin pyöräkaistojen suunnittelussa. Kaksisuuntaista pyörätietä ei koskaan viedä ajoradan tasoon.

Ei-suositeltavassa ratkaisussa pyöräkaista tai ajoradalla kulkeva pyöräliikenne ohjataan kulkemaan ajoratapysäkin läpi tai pysäkkilevennyksen vierestä ajoradalla, mikäli kadun liikenne on riittävän rauhallista ja linja-autoliikenne vähäistä. Ohjeellinen enimmäismäärä liikennöiville busseille on 8–10 vuoroa ruuhkatunnin aikana. Tämä ratkaisu on huono sekä bussiliikenteelle että pyöräliikenteelle: Bussit joutuvat ajamaan kaksi kertaa pyöräkaistan yli, mikä hidastaa bussiliikenteen kulkua ja voi aiheuttaa vaaratilanteita. Jos pyöräkaista jatkuu ajoratapysäkin läpi, ajoratapysäkkiä ei tule käyttää kuljettajan vaihtoon, ajantasaukseen, kaukoliikenteeseen, tilausajoon tai muuhun viipymistä aiheuttavaan toimintaan. Ajoratapysäkin kohdalla pyörätie katkaistaan. Ratkaisu on liikenneturvallisuuden kannalta esitetyistä vaihtoehdoista huonoin.

Kuva 54. Pyöräkaista ajoratapysäkin kohdalla. Ajoratapysäkki ei ole ensisijainen ratkaisu pyöräkaistojen kohdalla.

Pyöräliikenteen kaistajärjestelyistä ja niiden mitoituksesta on kerrottu tarkemmin pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa (Väylävirasto, 2020).

Pyöräpysäköinti linja-autopysäkeillä

Pyöräpysäköinti sijoitetaan linja-autopysäkeillä siten, että pysäköinti sijaitsee mahdollisimman lähellä pysäkkiä, mutta ei ole näkemäesteenä tai kulun tai kunnossapidon tiellä. Pyöräpysäköinti on suositeltavaa sijoittaa mahdollisen suojatien jälkeen, jotta pysäkin ja suojatien välinen etäisyys on lyhyempi ja siten myös kävelymatkat lyhyempiä. Pyöräpysäköinti sijoitetaan kulkuväylien ja odotusalueen ulkopuolelle. Lisäksi tulee huolehtia, että pyöräpysäköintiä ei sijoiteta kohtaan, joka toimii lumitilana.

Luonteva paikka pyöräpysäköinnille on yleensä pysäkin lähtöviisteessä matkustajien odotustilan ja linja-auton etuylityksen ulkopuolella. Sijoituksessa lähtöviisteeseen tulee huolehtia myös riittävien lumitilojen säilymisestä.

Jos pyöräpysäköinti sijoitetaan pysäkin tuloviisteeseen, tulee huolehtia, että se ei estä kuljettajaa näkemästä odottavia matkustajia. Heikkoutena voi lisäksi olla, että pyöräpysäköinti on näkemäesteenä matkustajille, jotka istuvat katoksen penkillä. Lisäksi heikkoutena on, että mikäli poikkeuksellisesti pysäkille saapuu mitoitusta enemmän linja-autoja, pysäkkitoimintoja ei voida toteuttaa tuloviisteen kohdalla, vaan linja-auto jää jonottomaan pysäkille päästyä tuloviisteen kohdalle.

Tuloviisteeseen sijoittaminen on yleensä mahdollista pysäkkilevennyksissä vain kahden linja-auton pysäkeillä, jolloin pyöräpysäköinnin etäisyys katoksesta on riittävä ja pysäkin kapasiteetti suurempi.

Tilan salliessa, voidaan pyöräpysäköinti sijoittaa pysäkin kohdalla myös jalkakäytävän taakse. Jos pyöräpysäköinti järjestetään katoksellisena, tulee kiinnittää erityistä huomiota näkemien riittävyyteen niin kuljettajan kuin matkustajien kannalta.

Pyöräpysäköinnin tilavarauksen tulee sijaita vähintään 1,0 m päässä reunakivestä linja-auton etu- ja takaylityksen ja etupeilin vuoksi sekä talvikunnossapidon vaatiman tilan takia. Sijoitettaessa pysäköinti katoksen lähelle, tulee huolehtia odotustilan kulkuväylien vähimmäismitoituksesta ja pysäkille kulkemisen sujuvuudesta. Pyöräpysäköinnin tilavarauksen ja pyörätien väliin jätetään vähintään 0,3 m turvaetäisyys. Pyöräpysäköinnin etäisyys suojatiehen tulee olla vähintään 5,0 m, jos pyöräpysäköinti sijoitetaan ennen suojatietä.

Kuva 55. Pyöräpysäköinnin suositeltavat sijoituspaikat linja-autopysäkeillä. Pyöräpysäköinnin ja kaiteen väli arvioidaan tapauskohtaisesti.

Pysäkkipareilla pysäköinti sijoitetaan lähemmäs sitä pysäkkiä, joka toimii pääsääntöisesti nousupysäkkinä. Pyörätien ollessa ajoradasta erillään, sijoitetaan pyöräpysäköinti pyörätien yhteyteen ja kulku pysäkille osoitetaan vain jalankulkijoille. Eritasoratkaisuissa liityntäpysäköinnin luonteva sijoituspaikka on pyörätien tasossa lähellä pysäkille johtavaa yhteyttä.

Kuva 56. Kuopiossa on toteutettu laadukas pyöräpysäköintikatos pysäkin yhteyteen. Kuva: Hanna Väätäinen, Kuopion kaupunki.

Alikulkujen yhteydessä pysäkit sijoitetaan ennen alikulkua, jolloin matkustajan saapuessa pysäkille, hän voi nähdä pysäkille saapuvan linja-auton.

Kuva 57. Pyöräpysäköinnin mahdollinen sijainti eritasoratkaisussa.

Lisätiedot ja lähteet

Väylävirasto, 2020. Pyöräliikenteen suunnittelu. Väyläviraston ohjeita 18/2020.

3.5 Matkustajainformaatio

Yleistä

Joukkoliikenteen matkustajainformaatio on kokonaisuus, johon kuuluu niin matkan suunnitteluun liittyvät informaatiojärjestelmät (mm. reittiopas ja reaaliaikainen informaatio), pysäkkien matkustajainformaatio ja kalustossa oleva matkustajainformaatio. Tässä ohjeessa käsitellään vain pysäkeillä olevaa matkustajainformaatiota. Pysäkeillä esitettävällä informaatiolla viestitään palvelutarjonnasta, siitä minne linja-autolla pääsee ja miten palvelua käytetään.

Hiljaisimpia pysäkkejä lukuun ottamatta pysäkin linjakilven yhteydessä esitetään pysäkin nimi, pysäkkiä käyttävät linjat ja niiden määränpäät sekä mahdollisesti kauttakulkupaikat. Linjojen kohdalla voidaan esittää symboleina myös esimerkiksi rautatieaseman, laivaterminaalin tai lentoaseman kuvat, mikäli linja liikennöi ko. terminaalin kautta. Mikäli pysäkillä on laiturinumero, merkitään se pysäkkikilven yhteyteen.

Reitti- ja aikataulutiedot jaetaan avoimen datan kautta. Ajantasaisen informaation jakamisen, kuten reittioppaiden käytön kannalta on olennaista, että pysäkin sijaintitieto on oikein. Pysäkin sijaintitiedoksi merkitään pysäkkimerkin koodinaatit tai vaihtoehtoisesti pysäkin etuoven sijaintikohta, mikäli se on pysäkillä merkitty. Pysäkin oikealla sijaintitiedolla on merkitystä esteettömyyden, mutta myös kaikkien matkustajien kannalta.

Pysäkkikatokseen sijoitetaan julistekaappi, jossa esitetään pysäkkiaikataulut, linja- tai aluekartta sekä tietoa alueen joukkoliikenteen käytöstä. Pysäkin matkustajainformaation toteutustapaa valitessa otetaan huomioon:

• joukkoliikennevuorojen määrä
• matkustajamäärä pysäkillä
• onko kyseessä vaihtopaikka
• erityiskohteet pysäkin lähellä (esim. tapahtuma-alueet)
• pysäkin luonne: linjojen määrä ja liikenteen säännöllisyys (ajoaikojen vaihtelu, epätäsmällisyys ja epäsäännöllisyys lisäävät reaaliaikaisen informaation tarvetta)

Käytännössä matkustajainformaation tarjoamiseen vaikuttaa lisäksi, onko pysäkillä mahdollista toteuttaa katos ja onko pysäkillä jatkuvaa sähköä saatavissa.

Yleisimmät näyttötyypit ovat TFT-näyttö ja patterinäyttö, joista on esimerkit seuraavissa kuvissa. Patterinäyttöjen laatu on paranemassa TFT-näyttöjen tasolle.

Kuva 58. Pattereilla toimiva näyttö. Kuva: Rami Saarelainen, HSL

Kuva 59. Pysäkkikatokseen kiinnitetty TFT-näyttö. Näytön yläosassa on suuremmalla fontilla ensimmäisenä saapuvat lähdöt. Myöhemmin saapuvat lähdöt ovat pienemmällä fontilla. Kuva: Simo Airaksinen

Taulukko 7. Pysäkin matkustajainformaation tasot

Matkustajainformaation taso	Fyysinen matkustajainformaatio	Sähköinen matkustajainformaatio
Taso 1	Pysäkkikilven yhteydessä laiturinumero, pysäkkiä käyttävät linjat sekä niiden määränpäät.   Pysäkkiaikataulut, linja- tai aluekartta sekä tietoa alueen joukkoliikenteen käytöstä	TFT-aikataulunäyttö tai koontinäytöt. Kuulutukset ja/tai näkövammaisten infonappi.
Taso 2	Pysäkkikilvessä pysäkkiä käyttävät linjat sekä niiden määränpäät.   Pysäkkiaikataulut, linja- tai aluekartta sekä tietoa alueen joukkoliikenteen käytöstä	Katokseen sijoitettu TFT-aikataulunäyttö ja katoksen ulkopuolella toinen aikataulunäyttö. Näkövammaisten infonappi.
Taso 3	Pysäkkikilvessä pysäkkiä käyttävät linjat sekä niiden määränpäät.   Pysäkkiaikataulut, linja- tai aluekartta sekä tietoa alueen joukkoliikenteen käytöstä	Katokseen sijoitettu TFT-aikataulunäyttö.
Taso 4	Pysäkkikilvessä pysäkkiä käyttävät linjat sekä niiden määränpäät.   Pysäkkiaikataulut, linja- tai aluekartta sekä tietoa alueen joukkoliikenteen käytöstä	Mahdollisesti patterinäyttö
Taso 5	Pysäkkikilvessä pysäkkiä käyttävät linjat sekä niiden määränpäät.   Erittäin vähän käytetyillä pysäkeillä voi olla vain pysäkkimerkki.

Informaation sijoittaminen

Fyysinen informaatio

Pysäkillä täytyy olla linja-autopysäkkimerkki. Linjanumerot merkitään näkyvästi myös kuljettajalle, jos kaikki linjat eivät pysähdy kaikilla pysäkeillä. Kirjasinkoko on 60–100 mm. Informaatiossa on suositeltavaa huomioida seuraavat asiat:

• linjanumerot ja -nimet voidaan tilanpuutteen vuoksi asettaa myös kahteen palstaan vierekkäin
• pysäkit tulee numeroida
• katoksessa varataan riittävästi tilaa pysäkki-informaatiolle
  • informaatiota jaetaan usealla tavalla: sähköisesti, paperi-/julistemuotoisena katoksessa
  • aikataulu- ja reittiopasteet sijoitetaan silmän korkeudelle
  • opasteissa noudatetaan WCAG-kontrasteja
  • informaatiota jaetaan selkeästi riittävän suurella tekstikoolla siten, että lukeminen on mahdollista 2–3 m etäisyydeltä. Riittävä koko läheltä luettavalle tekstille on 15–40 mm, etäämmältä luettavalle 25–40 mm, 1–3 m etäisyydeltä luettavalle 70–100 mm ja yli 2 m korkeudessa olevalle 100 mm.
  • katoksen sisälle sijoitetaan linjanumerot
  • esteettömyyden erikoistasolla voidaan toteuttaa ääniopasteita.
  • katoksissa on hyvä varautua sähköiseen informaatioon. Jatkuvaan sähköön voidaan varautua jatkuvan sähkön huomioivalla kaapeloinnilla.
  • mahdollinen ääniopastus
• opasteet valaistaan ja mahdollisesti ulkopuolelta tuleva valaistus suunnataan ylhäältäpäin
• kaksikielisellä paikkakunnalla matkustajainformaatiota jaetaan vähintään kahdella kotimaisella kielellä
• opasteita ei sijoiteta penkkien taakse

Staattinen informaatio sijoitetaan pysäkkikatoksessa olevaan vitriiniin. Matkustajamäärältään suuremmilla pysäkeillä fyysisen informaation sijasta voidaan informaatio esittää myös sähköisesti. Tällöin informaation sisältöä voidaan useammin päivittää. Vitriinit sijoitetaan siten, että sisältöä pääsee tarkastelemaan lähietäisyydeltä ja sen viereen pääsee pyörätuolilla. Vitriini on helposti luettavissa, jos sen alareuna on vähintään 900 mm korkeudessa ja yläreuna enintään 2200 mm korkeudessa. Paras lukukorkeus on 1400–1600 mm korkeudessa, ja keskeisin informaatio sijoitetaan tälle korkeudelle.

Kuva 60. Pysäkin informaatiovitriini. Kuva: Simo Airaksinen

Kuva 61. Tavallisesti fyysistä informaatiota esittävissä sijainneissa voidaan vaihtoehtoisesti myös käyttää sähköistä informaatiota. Kuva: Petri Hakala, Nysse

Sähköinen informaatio

Sähköinen informaatio sijoitetaan pysäkkikatoksen alle siten, että katoksen alla odottavat matkustajat voivat nähdä sekä saapuvan linja-auton että sähköisen informaation. Sähköinen näyttö on kuitenkin hyvä olla kaksipuolinen, eli näytön informaatio näkyy niin katoksen alla oleville matkustajille kuin katoksen ulkopuolellakin oleville matkustajille. Pysäkkikatoksen suunnittelussa on huomioitava näyttötaulun sijoittaminen pysäkkikatokseen.

Matkustajamäärältään suuremmilla kahden linja-auton pituisilla pysäkeillä voi lisäksi olla tarpeen toinen sähköinen aikataulunäyttö kauempana pysäkkikatoksesta. Näyttötaulu sijoitetaan jonkin verran katosta korkeammalle. Lähtökohtana näyttötaulua sijoitettaessa on, että matkustajat voivat samalla nähdä sekä saapuvan bussin että näyttötaulun sisällön.

Sähköistä näyttötaulua ei pidä sijoittaa muuta pysäkkikalustoa lähemmäksi ajorataa. Jos pysäkille asennetaan toinen näyttö, näyttötaulun alareunan on oltava koneellisen kunnossapidon vuoksi vähintään 2,7 metrin korkeudella. Taulu ei saa muodostua esteeksi pysäkillä seisoville, eivätkä matkustajat saa peittää sen näkyvyyttä. Kallistusmahdollisuus on syytä huomioida luettavuuden parantamiseksi.

Mahdollinen ääniopastus voidaan toteuttaa automaattisesti, painonappia painamalla tai esimerkiksi äänimajakoin tai näkövammaisten käyttämän sovelluksen kautta. Painonappi voidaan sijoittaa pysäkillä katoksen ajoradan puoleiseen pylvääseen, jossa on myös näyttötaulu. Ääniopastus on suunniteltava yhdessä näkövammaisten kanssa huomioiden painonapin väri, pistekirjoitus ja kohokuvio.

Heikosti kuuleville voidaan asentaa induktiosilmukka terminaaleissa ja asemilla infoon ja isojen aikataulunäyttöjen yhteyteen. Induktiosilmukan on oltava riittävän laaja ja vahva.

Kuva 62. Infonappi näkövammaisille matkustajille. Kuva: Antti Kataja

Kuva 63. Aikataulunäytöt sijoitetaan pysäkkikatokseen siten, että katoksen alla olevat matkustajat näkevät aikataulunäytön samassa suunnassa kuin katsovat saapuvaa linja-autoa tai raitiovaunua. Näyttö toteutetaan kaksipuoleisena, jolloin tiedot näkevät myös katoksen ulkopuolella olevat matkustajat. Matkustajamääriltään suuremmilla ja pidemmillä kuin yhden linja-auton pysäkeillä voidaan toteuttaa myös korkeammalle sijoitettava kaksipuolinen näyttö. Kuva: Simo Airaksinen.

Näyttötaulun sisältö:

• Näyttötaulussa esitetään seuraavana pysäkille saapuvat lähdöt, linjanumero ja määränpää. Esitettäessä reaaliaikaisia odotusaikoja näytetään linjanumero ja linja-auton saapumiseen kuluva aika minuutteina.
• Mikäli pysäkkiä käyttää myös kaukoliikenne, voidaan myös kaukoliikenteen reaaliaikainen saapumistieto näyttää näytöllä, mikäli se on saatavissa.
• Esimerkiksi näyttötaulun alalaidassa voidaan esittää myös muuta ajankohtaista informaatiota, kuten poikkeustiedotteita.
• Näyttötaulun näkymä voi myös vaihtua siten, että välillä näytetään pysäkille saapuvien linjojen sijainti kartalla.

Mikäli esimerkiksi osa aikatauluinformaatiosta ei ole ajantasaista ja tieto merkitään symbolilla tai osa saapumisajoista esitetään minuutteina ja osa kellonaikoina, selitetään käytännöt infotaulussa.

Kuva 64. Terminaaleissa informaatio voidaan koota yhteisille näytöille. Kuva: Simo Airaksinen

Tekniset vaatimukset

Yleisimmät näyttötekniikat ovat TFT ja EING-patterinäytöissä. Matkustajainformaation hankintaa suunniteltaessa ovat kuitenkin tärkeämpiä periaatteet ja tavoitteet kuin tekniset ratkaisut. Tarjoajat voivat tarjota tavoitteisiin nähden parhaimpia teknisiä toteutuksia.

Sähköisen informaation näytöt vaativat yleensä jatkuvan sähkönsyötön, josta tulee pysäkillä huolehtia. Sähköt tuodaan pysäkkikatoksiin kiinnitettyihin näyttöihin katosten kiinnitys- ja ripustusrakenteiden sisällä. Jotkin näytöt voivat myös toimia akuilla. Datakaapeleille ei tarvitse varata tilaa, sillä näytöt toimivat langattomasti. Vilkkaimpien pysäkkien katoksissa on kuitenkin hyvä varautua näyttötauluihin varaamalla toteuttamalla jatkuvaa sähköä varten riittävät varaukset.

Näyttötaulujen tulee olla suojattuja, sopia Suomen olosuhteisiin ja kestettävä ilkivaltaa. Näyttötaulujen suojaukseen liittyvät vaatimukset tulevat lainsäädännöstä, kun laitteissa on jatkuva sähkö. Myös esimerkiksi patterinäytöissä on vaadittava riittävä suojaus. Liitännät tulee olla suojattuja esimerkiksi siten, ettei USB-näyttöön voi laittaa omia laitteita eikä näyttöjen sisältöä voi ulkopuoliset muuttaa. Suomen olosuhteiden huomioiminen edellyttää tarvittaessa laitteiden jäähdytystä ja lämmitystä sekä suojausta kosteudelta. Laitteita suunniteltaessa on hyvä huomioida kestävyys ilkivallalle ja huomioida mahdolliset lisäkustannukset, kun tehdään korjauksia ilkivallan vuoksi.

Lisätiedot ja lähteet

Matkustajainformaatioon liittyvä sääntely

Matkustajainformaatioon liittyvää sääntelyä on EU-komission asetuksessa (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä soveltamisesta. Lisäksi on sovellettavissa vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteettömyyttä koskevia yhteentoimivuuden teknisen eritelmiä (PRM YTE).

Ohjeet:
1. Linja-autokalusto
2. Linja-autoliikenteen sujuvuus kaduilla ja teillä
3. Pysäkkien suunnittelu
4. Vaihtopysäkit, päätepysäkit ja linja-autoterminaalit