Valtion joukkoliikenteen rahoitustaso ei muutu vaikka tarve palveluiden kehittämiseen ja turvaamiseen kasvaa.
Joukkoliikenteen rahoitustaso on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä. Valtion rahoitustaso vuodelle 2026 on lähes sama kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi, yksistään 2019-2024 kustannusnousu oli 18 %.
Valtion tulee päivittää joukkoliikenteen rahoitus- ja verotuslinjaukset vastaamaan väestökehitystä, kustannusnousua ja ilmastotavoitteita sekä varmistaa eri hallinnonalojen yhteistyö, jotta henkilöliikenteen rahoituksen käytön yhteiskunnalliset hyödyt paranevat.
Hallinnonalan talousarvioesityksessä tulisi tehdä näkyväksi, millaisiin julkisen liikenteen yhteyksiin valtion rahoittaminen tähtää muuttuvan Suomen erilaisissa kysyntähaasteissa.
Tärkeitä kysymyksiä ovat, miten vastaamme kasvavien kaupunkiseutujen kysynnän kasvuun ja varmistamme liikennejärjestelmien sujuvuuden. Ja toisaalta millä tavalla sopeutamme tarjontaa vähenevän kysynnän alueilla ja mitä yhteyksiä valtiona ja eri tahojen yhteistyöllä turvaamme,
Taulukko 1. Joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2026 ja talosuarvio kymmenen vuotta sitten (1000 euroa)
| TA2016 | TA2026 | |
| Junaliikenteen ostot + Junien lähiliikenteen ostot momentin nimellä vuonna 2016 | 24230 5940 | 45 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 33654 | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 9750 | 9750 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8000 | 8125 |
| Lentoliikenteen ostot | 1000 | 10600 |
| Kehittämishankkeet | 750 | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 900 | 600 |
Joukkoliikenne valtion politiikassa
Valtion liikenteen hallinnonalan budjetista vain noin 1 % kohdistuu joukkoliikenteeseen. Suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenne rahoitetaan pääosin kuntarahoituksella; valtion osuus niiden joukkoliikennepalvelujen kehittämisestä on 2–15 %.
Hallitusohjelma lupaa kohtuullistaa liikenteen hintaa, mutta toimet on kohdennettu vain autoiluun. Henkilökuljetusten arvolisäverotuksen korotus 4 %:lla vuoden 2025 alusta heikensi joukkoliikenteen käyttäjien ostovoimaa.
Päästöohjausta ja fossiilisista polttoaineista irtautumista hidastavat muutokset rapauttavat hallitusohjelman ja Suomen tavoitteita liikennejärjestelmän kestävyydelle ja päästövähennyksille.
Toimintaympäristön muutoksia
Väestö keskittyy: vain 39 kuntaa kasvaa vuoteen 2050, muissa väestö vähenee jopa 30 %. Väestö ikääntyy. Palvelu- ja asiointipaikkojen harventaminen ja keskittäminen pidentää koulu- opiskelu- ja asiointimatkoja. Hyvinvointialueiden ja Kelan kuljetuksia ei ole integroitu suunnitelmallisesti joukkoliikenteeseen, mikä lisää kustannuksia ja heikentää kaikille avoimien liikkumisen palvelujen toimintaedellytyksiä.
Keskeiset ehdotukset
Rahoitustaso tulisi korjata kustannuskehitystä ja väestökehitystä vastaavaksi.
Liikenteen palveluista annetun lain (171 §) mukainen kuljetusten yhteensovittaminen ei toteudu riittävästi, koska yhteistyövelvoite koskee vain joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia. Tarvitaan tavoitteita ja velvoitteita myös hyvinvointialueille, Kelalle ja kunnille, mikäli palvelu- ja kutsuliikenteitä halutaan ylläpitää ja tarjota joukkoliikennepalveluja monille väestöryhmille samalla rahoituksella.
Liikennepolitiikalla ja rahoituksella tulee vahvistaa vähäpäästöisten ratkaisujen investointeja ja energiasiirtymää. Rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen tulisi tukea joukkoliikenteen kilpailukykyä ja ilmastotavoitteita.
—
Tämä on tiivistelmä Paikallisliikenneliiton lausunnon viesteistä Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle 20.10.2025 asiaan HE 99/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026
