Paikallisliikenneliitto pitää Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita kannatettavina, mutta näkee, että tavoitteiden ja rahoituksen välillä on merkittävä ristiriita. Joukkoliikennettä koskevat kehittämistavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niiden toteuttamiseen ei ole osoitettu riittävää rahoitusta.
Valtion rahoitus on päinvastoin vähentynyt, ja joukkoliikenteen nykytason ylläpitäminen edellyttäisi noin 50 miljoonan euron lisärahoitusta.
Rahoitusvajetta ovat aiheuttaneet muun muassa kustannustason nousu ilman valtion perusrahoituksen korotuksia kymmeneen vuoteen, ilmastoperusteisen tuen lakkauttaminen, Kelan koulumatkatuen väheneminen, hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset joukkoliikenteen rahoitukseen ja käytöstä maksamiseen sekä joukkoliikenteen arvonlisäveron korotus. Tilanne luo kaupungeille paineita leikata palveluja tai nostaa lipunhintoja.
Liitto korostaa, että joukkoliikenteen kehittäminen on pitkälti paikallista työtä, joka edellyttää valtiolta ketterämpää, paikalliset olot huomioivaa yhteistyötä ja vaikuttavampia kumppanuuksia. MAL-sopimukset ovat tärkeitä ja liitto pitää erinomaisena, jos MAL-rahoitusyhteistyö voi jatkossa sisältää myös bussiliikenteen infrastruktuurin kapasiteetin ja sujuvuuden kehittämistä. Kaupunkien erilaiset kehitysvaiheet tulee ottaa huomioon valtio–kaupunki -yhteistyössä.
Liitto esittää, että palvelutasolähtöistä ja kehittämiseen tähtäävää suunnittelua tulee vahvistaa ja tehdä läpinäkyvämmäksi. Valtion ja kuntien tulisi yhdessä muodostaa kokonaiskuva alueellisista palvelutarpeista ja käytettävissä olevista resursseista.
Raidepalvelujen suunnittelussa tarvitaan kilpailuneutraalia kalustoa, toimivaa markkinoillepääsyä ja yhteistyötä ostoliikenteen kokonaisuuksien rakentamisessa.
EU:n sosiaalisen ilmastorahaston kohdentaminen 2030 alkaen arvioidaan Paikallisliikenneliitossa vähävaikutteiseksi. Lisärahoitus 10 miljoonaa euroa tulee liian myöhään ja liian rajatusti korjatakseen rahoituspohjan heikkenemisestä syntyneitä palvelupuutteita.
Liiton mukaan alueellisen lisärahoitus alueille ei myöskään ole vaikuttavaa, ellei kaikkia henkilökuljetusten rahoittajia ja matkakustannusten korvausten maksajia velvoiteta yhteistyöhön. Palveluverkkomuutokset opiskelussa, koulutuksessa ja hyvinvointipalveluissa edellyttävät määrätietoista yhteistyötä liikennepalvelujen toteutuksessa.
Sosiaalisen ilmaostorahaston tuoma lisärahoitus ei kohdentuisi kaupunkiseuduille. Niissä kuitenkin on suurempikin tarve vastata väestömuutokseen, kysyntään ja kustannuspaineisiin. Esimerkiksi miljoonasta yli 70-vuotiaista kahdeksan kymmenestä asuu kaupunkiseuduilla, mikä edellyttää saavutettavaa ja toimivaa joukkoliikennettä.
Paikallisliikenneliitto sai antaa Eduskunnan LIikenne- ja viestintävaliokunnalle lausunnon Liikenne12 suunnitelmasta ja oli kuultavana 27.2.2026.
Tämä on tiivistelmä Paikallisliikenneliiton lausunnosta asiaan VNS 10/2025 vp Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037
